Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Pihlaiston kylä sijaitsee entisen Kuoreveden kunnan alueen länsilaidalla ja kuuluu nykyisin Jämsän kaupunkiin. Muut lähipaikkakunnat ovat Längelmäki, Juupajoki, Vilppula ja Mänttä. Perinteisesti maatalous on antanut kyläkuvalle leimansa.

Kylän nimen arvellaan johtuvan pihlajasta, joka kasvaa yleisenä metsissä ja pihapuina. Vanhoissa maakartoissa on paikannimi Pihlajajärventausta. Valtion mailla metsäautotiet tarjoavat marjastajille, sienestäjille ja luontoretkeilyyn vaihtelevia maisemakohteita.

Kylän länsi- ja eteläpuolella laajat valtion metsät tarjosivat aikoinaan talojen asukkaille ja hevosille paljon työtä suurilla hakkuutyömailla Launiovuoren, Launiovuorentien ja Liesin maastossa. Istutustöissä naiset ja nuoretkin saivat töitä. Hevosteitä pitkin halkotavarat ajettiin Lylyyn ja tukit uittoa varten Syväjärven ja Pihlajajärven jäälle. Ajomatkaa kertyi esim. Pihlaistosta Lylyn rautatieasemalle yli 10 kilometriä. Lylyyn ajettiin suuria määriä halkotavaraa valtiolle höyryvetureiden käyttöön. Puutavarayhtiöt ostivat valtiolta tukkipuita ja toimivat vuorollaan uittotöiden johtajina. Lintulammin, Launiojärven ja Liesin tukkikämpille kyläläiset toimittivat elintarvikkeita. Tarvetta oli myös siivous- ym. palveluista.

Kumpuilevassa maastossa purot ovat antaneet voimaa lukuisille vesimyllyille. Myllylänkosken myllyssä oli useita kivipareja ja raamisaha. Myllyn toiminta jatkui 1960 -luvulle. Pihlaiston vesistöt ovat olleet merkittävä puutavaran uittoväylä 1950 -luvulle asti. Korkeimmat kohdat ovat kallioita, Pihlajavuori ja Launiovuori sekä harvinaisista kasvilajeistaan tunnettu Hattismäki.